Ajuekokeen päätarkoitus on saada jalostusta varten tietoa näöllään ajavien koirien yhteistoiminnasta niiden metsästäessä ryhmänä. Kokeessa koirat juoksevat omistajan tai omistajien ilmoittamana ryhmänä, jota kutsutaan ajueeksi. Ajue koostuu kolmesta koirasta, jotka lähtökohtaisesti pystyvät toimimaan yhteistyössä metsästäessään viehettä. Ajueella voi olla 1 – 3 ohjaajaa.
Ajuekoe muistuttaa maastojuoksukoetta, mutta se on kuitenkin oma koemuotonsa, ja vaatii kaikilta ajueen koirilta hyvää yhteistyökykyä. Tuomarit pisteyttävät jokaisen ajueen suorituksen ja suurimman yhteispistemäärän saanut ajue voittaa. Ajuekoetta voidaan pitää luonnollisena jatkumona maastokisoista. Koirat, jotka ovat saavuttaneet ja kokeneet jo paljon maastokisoissa, voivat jatkaa uraansa ajueissa.
Kokeen kulku ja arvostelu
Ajuekoetta voisikin luonnehtia joukkuekilpailuksi. Koko ajueen ei välttämättä tarvitse olla samaa rotua, vaan ’sekajoukkueet’ ovat sallittuja. Ajueiden juoksujärjestys arvotaan. Koetoimikunta voi suorittaa etukäteen alkuerien lähtöarvonnan. Finaalissa ajueet juoksevat alkuerien arvotussa järjestyksessä. Koesuoritus alkaa, kun ajue saapuu rata-alueelle ja päättyy, kun koirat poistuvat kytkettyinä rata-alueelta. Lähdössä koirat kulkevat kytkettyinä lähettäjän osoittamaan suuntaan, ja viehe lähtee piilosta. Erillistä lähettäjän irrotuskäskyä ei tule, vaan kilpailuttajat päästävät koirat matkaan, kun viehe tule näkyviin. Lähtö tapahtuu aina liikkeestä.
Arvostelun suorittaa kolme tuomaria, jotka antavat pisteitä seitsemästä eri osa-alueesta (yhteistoiminta, kiinniotto, nopeus, innokkuus ja seuraaminen, ketteryys, käytös irti ja käytös hihnassa) kullekin ajueelle, max. 100 pistettä/tuomari. Kokeessa ajueet juoksevat ensin alkueräjuoksun, ja myöhemmin finaalijuoksun, mikäli alkuerän pisteet riittävät finaaliin. Ajuekokeen sertifikaatti voidaan myöntää ajueen koirille, joka saavuttaa vähintään ¾ (kolme neljäsosaa) maksimipistemäärästä.
Ajueen koirien tulee huomioida toistensa ajolinjat, ja pyrkiä yhteistoiminnalla saamaan viehe tilanteeseen, jossa sillä ei ole pakomahdollisuuksia. Keskinäinen törmäily – tahatonkin – vähentää osion pisteitä. Ajueen koirien tulee pystyä sijoittumaan niin, että ajue estää vieheen paon avoimesta maastosta. Osa ajueen koirista voi toimia varmistavina koirina toisten ahdistaessa viehettä. Parhaimmillaan yhteistoiminta on silloin, kun koirien tehtävät vaihtuvat ajon aikana kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaan. Ajueen koesuoritusta ei voida hylätä, mutta hyökkäävästi ajueen toista koiraa kohtaan käyttäytyvä koira aiheuttaa koko ajueen koetuloksen mitätöimisen.
Ajueen rata
Ajuekokeen rata tehdään maastoon (esim. pellolle tai hiekkamontulle) ja trissojen avulla siihen saadaan erilaisia mutkia, ja näin pyritään matkimaan todellista metsästystilannetta. Rata-alueen tulee olla riittävän laaja, jotta koirat voivat hyödyntää yhteistoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Radan pituus on 500-1500 metriä, ja rata muodostuu 4-8 kulmasta. Lähdön jälkeen tulee olla avointa suoraa ainakin 80 metriä. Kulmien väli on 50-200 metriä, ja se määräytyy käytetyn maaston mukaan. Lähdössä ja kulman jälkeen viehe saa etumatkaa, ja koirat tavoittavat viehettä noin 5-15 metriä ennen kulmaa. Viehe voi myös kadota hetkeksi koirien näkyvistä, mutta niillä tulee kuitenkin olla mahdollisuus nähdä suunta, johon viehe kulkee.
Kilpailuvarustus
Kilpaillessaan koiran on käytettävä Vinttikoiraliiton hyväksymää kuonokoppaa ja kilpailumanttelia. Tarvittaessa voidaan käyttää kuristamatonta kaulapantaa. Kilpailumantteli on punainen, sininen tai valkoinen. Kilpailumantteli on yksivärinen eikä siinä saa olla numeroita tai muitakaan merkintöjä. Kilpaillessaan koiran on käytettävä hyväksyttyä kilpailuvarustusta. Mikäli joku ajueen varsinaiseksi jäseneksi ilmoitetuista koirista ei voi osallistua kokeeseen, tai suljetaan kokeesta eläinlääkärin toimesta ennen alkueriä, voidaan se korvata varakoiralla. Tässä tapauksessa varakoira siirtyy ajueen varsinaiseksi jäseneksi, joka saa kokeesta tuloksen normaalisti.
Lähteet: